Sunnuntai 4.9.

Uutisia, sunnuntai 4.9.

Kilpailunjohtaja kiittää osallistujia, maanomistajia, talkooväkeä ja yhteistyökumppaneita

Kilpailunjohtaja Olavi Rajala kiittelee onnistuneesta kisasta kaikkia asiaan myötävaikuttaneita: niin kilpailukeskuksen kuin maastonkin maanomistajia, yhteistyökumppaneita ja innokasta talkooväkeä.

– Meillä ei ollut missään vaiheessa vaikeuksia saada riittävää talkoolaisjoukkoa kokoon. Talkoolaiset olivat sitoutuneita tehtäviinsä, eikä kukaan jättänyt ilmoittamatta paikkaansa täyttämättä, hän kehuu.

– Kilpailijoilta saamamme palaute on ollut myönteistä. Tämän kokoluokan tapahtumassa on aina yksityiskohtia, joista joku löytää pientä kritisoitavaa. Kaiken kaikkiaan onnistuimme oikein hyvin.

Kilpailukeskuksen purkaminen alkoi välittömästi viimeisten suunnistajien tultua maaliin ja palkintojenjaon tapahduttua. Rakenteet puretaan tämän illan aikana ja pelto on tyhjä muutamassa päivässä.

Rastikalustosta osa on jo koottu metsästä pois. Tiistaina järjestettävien kuntosuunnistusten jälkeen loputkin leimasimet ja liput noudetaan metsästä.

Järjestelytoimikunnalla on vielä jäljellä yksi kokous sekä velvoite laatia tapahtumasta loppuraportti Suunnistusliitolle syyskuun aikana. Myös kiitoskirjeitä on lähdössä useille tahoille.

Marko Saari ja Olavi Rajala


Kilpailunjohtaja Olavi Rajala (oik.) kiittelee
Marko Saarta, jonka vastuualuetta kisajärjestelyissä
olivat kilpailukeskuksen rakenteet.

(Teksti: Tuomas Väinä, kuva: Jari Vaara klo 16.07.)


Mini-Rogaining Jämillä lauantaina 22.10.2011

Kankaanpään Suunnistajat järjestää perinteisen Mini-Rogaining tapahtuman Hämeenkankaalla upeassa loppusyksyn tuoksuisessa ja hyväkulkuisessa maastossa.

Mini-Rogaining sopii niin kisailijalle kuin kuntosuunnistajalle ja luonnossa liikkujalle eli meille kaikille!

Mini-Rogaining on vaellussuunnistusta, jossa haetaan 2-5 hengen partioissa mahdollisimman monta maastossa olevaa rastia kolmen tai viiden tunnin sarjoissa eli aikana. Muista, että yksin emme päästä ketään matkaan turvallisuussyistä.

Viime vuonna partioita oli yhteensä 120 ja suunnistajia partioissa yhteensä reilut 300. Varaa lauantai kalenteristasi ja kokoa hyvä porukka perheestä tai ystävistä tai vaikka esimiehistäsi. Pääasia, että olet lauantaina Jämillä hyvissä ajoin valmiina partiosi kanssa laatimaan reittisuunnitelmaa. Kilpailukeskus on Jämi Areenalla.

Ilmoittaudu maanantaihin 17.10. klo 21.00 mennessä osoitteeseen jorma.mahonen(at)suomi24.fi ja olet mukana haastavassa ja jännittävässä Mini-Rogaining vaellussuunnistuksessa Jämillä.

Katso lisää Mini-Rogainingista KanSun sivuilta täältä.


Tiedotustiimi kiittää!

Kankaanpään Suunnistajien järjestämän SM-kisojen tiedotuksesta vastasivat Jonna Lindstedt, Tuomas Väinä ja Jari Vaara. Sunnuntaina kuvaajana hääri lisäksi ammattikuvaaja Juha Levonen.

Tiimin tuotokset näet KanSun nettisivuilla ja voit nauttia niin jutuista kuin kuvista. Yritimme tuoda jutuillamme ja kuvin esiin SM-pitkän matkan kisojen tunnelmia.

Tiedotustiimi kiittää suunnistajia ja suunnistuksen ystäviä hyvästä yhteistyöstä! Mikäli sinulla on palautetta jutuista tai kisoista, niin laita tulemaa kommentteja sähköpostiosoitteeseen: jari.vaara(at)dnainternet.net.

Tiedotustiimiä


Jonna Lindstedt ja Tuomas Väinä tuottamassa
tarinaa kisasivustolle.

(Teksti ja kuva: Jari Vaara.)


H35-sarjan kultamitali matkasi Veteliin

Sami Löfbacka Vetelin urheilijoista nappasi H35-sarjan kultaa. Tuoreen SM-kultamitalistin kommentit olivat pääosin myönteiset omasta suorituksesta. Kommenttien mukaan kisasuoritus meni todella hyvin, virheitä ei tullut juurikaan. Paikoitellen Sami sanoi olleensa epävarma, mutta kaikesta huolimatta onnistui keskittymään ja etenemään hyvin koko matkan. Eilisestä karsinnasta Sami kertoi palautuneensa erinomaisesti ja fyysinen tuntuma oli tänään hyvä. Tämä antoi lisää itseluottamusta kisasuorituksen aikana.

– Metsässä sain kiinni kolme edellä lähtenyttä, joista yksi jäi vielä roikkumaan. Silloin tiesin, että tänään menee hyvin. Mitali oli tavoitteena, mutta olisin ollut jo pronssimitaliinkin tyytyväinen. Voitto tuli 3 sekunnin erolla Mikko Hölsöön, joten todella tyytyväinen olen tämän päiväiseen kisaan, kommentoi Sami Löfbacka.

P1040485

H35-sarjan mitalikolmikko: Sami Löfbacka, Mikko Hölsö, Petri Saari
(Teksti: Jonna Lindstedt, Kuva: Jari Vaara klo 15.45.)

Tenttikirjojen kautta SM-kultaan

D35-sarjan voiton tänä vuonna vei Kalevan Rastin Marika Mikkola. Marikalle ei matkan varrella tullut suuria virheitä. Hän toteutti tarkkaa suunnistusta, koska maastossa ajautuu helposti väärille urille, joten rastienotto piti hoitaa huolella. Maalissa Marika tunsi olonsa hyvävoimaiseksi eli ilmeisesti matkan varrella olisi voinut pitää hieman kovempaakin vauhtia. Hänelle tänään tullut SM-kultamitali oli uran ensimmäinen pitkiltä matkoilta. Marika itse oli sitä mieltä, että pääsarjassa pää ei aivan kestänyt kultamitaliin asti, mutta näköjään veteraanisarjoissa alkaa pääkin kestämään. Marika valmistautui kilpailusuoritukseen lukemalla 200-sivuista tenttikirjaa Euroopan ihmisoikeuksista.

– Täällä on hyvä lukea, koska perhe on kotona ja täällä saa rauhassa paneutua tenttikirjan saloihin, toteaa onnellinen Marika Mikkola.

P1040475 (Medium)

D35-sarjan mitalikolmikko: Marika Mikkola, Taru Ikäheimonen ja Raisa Sell.

(Teksti: Jonna Lindstedt, Kuva: Jari Vaara klo 15.35.)


Parilla pikkuvirheellä SM-kultaa

D70-sarjassa Suomenmestaruuden voitti Turun Suunnistajien Tuula Elmiö, joka kertoi suunnistaneensa varsin puhtaan suorituksen. Vain pari pikkuvirhettä mahtui matkalle.

– Tämä oli hyvä kilpailu. Radat olivat oikein suunnistusradat, hän totesi saatuaan SM-mitalin kaulaansa.
Aiemmin Tuula Elmiöllä on yksi Suomenmestaruus D65-sarjasta sekä muutama himmeämpi SM-mitali.

Tänä syksynä ohjelmassa on mahdollisesti vielä SM-yösuunnistus, joka käydään Sastamalan Mouhijärvellä syys-lokakuun vaihteessa.

D70


D70-sarjan Tuula Elmiö (kesk.), Eila Pekkarinen ja
Marja-Liisa Ruusunen ovat saaneet mitalinsa.
Kilpailunjohtaja Olavi Rajala ojentaa plaketteja
seuraaville.

(Teksti ja kuva: Tuomas Väinä klo 15.27.)


Kaikki maalissa

Kilpailut ja tulospalvelu on saatu onnellisesti päätökseen. Viimeisenä suunnistajana maaliin saapui D40 sarjassa suunnistanut Jonna Halttunen (KalsKe). Jonnan mukaan 6. rastille asti kilpailu sujui hyvin. 7. rastille tuli todella paha virhe ja vielä 8. rastillekin pieni virhe.

Mitään erityistä tavoitetta ei Jonna ollut itselleen asettanut, läpipääsy ja hyvä suoritus olivat niitä päällimmäisiä tavoitteita päivän kilpailusuorituksessa. Tavoitteena oli saada kokemuksia kovasta kisamaastosta sekä vaativista rastipisteistä.

Jonnan mielestä 20 vuoden suunnistuskokemuksesta huolimatta tarvitaan lisää harjoittelua, koska tätä lajia ei koskaan opi täydellisesti.

Jonna Halttunen

Jonna Halttunen onnellisesti maalissa.

(Teksti: Jonna Lindstedt, Kuva: Jari Vaara klo 15.10.)


Maanomistajat tyytyväisiä

Maanomistajat oli kutsuttu kutsuvieraina seuraamaan SM-kisoja ja sen kiihkeää tunnelmaa. Paikalla olivat myös sisarukset Liisa ja Matti Norkio.

– Suunnistus ei haittaa mitään, antaa juosta vaan. On täällä ennenkin ollut suunnistuskilpailuja, sanoi Matti Norkio. He olivat sitä mieltä, että on hyvä, kun Lavia pääsee otisikoihin. Kilpailumaasto on osin Lavian ja osin Kankaanpään alueilla.

– Jälkiä sinne jää melko vähän ja ajan myötä ne poistuvat. Kunhan muistetaan, että nauloja ei isketä eläviin puihin, painotti Norkio. Rastipukit ovat tässä kilpailussa varmasti tehty erikseen ei elävistä puista tai rastille viedystä puutavarasta.

Maanomistajat

Matti ja Liisa Norkio.

(Teksti ja kuva: Jari Vaara klo 15.01.)


Kartanjako onnistui

Perinteiseen tapaan karsinnan kartat kerättiin pois lauantaina ja vielä sunnuntaina viimeisten lähtiessä omille radoilleen metsästämään SM-mitalia. Kartat kerättiin ensin laatikoihin ja selvitettiin sarjan mukaisiin ämpäreihin.

Sunnuntaina kello 13.00 kartanjakopaikalla alkoi tapahtua ja suunnistajat noukkivat omat karttansa ämpäreistä.

– Olipa hyvä kartanpalautusjärjestelmä. En ole ennen nähnyt ja tämä toimi tosi hyvi, sanoi Seppo Kuikko Haminasta. Omaan suunnistukseen Seppo ei ollut oikein tyytyväinen, mutta piti kisapäiviä erinomaisina.

Karttojen palautusta

(Teksti ja kuva: Jari Vaara klo 14.56.)


Metsästä kajahtaa!

Maaliin saapui juuri kankaanpääläislähtöinen Mika Loukkalahti (EsSu) H40 sarjasta. Mikan tuoreiden kommenttien mukaan kisasuoritus sujui hyvin, pieni virhe 2.rastille ja hieman loppumatkasta joutui antamaan tasoitusta kunnon suhteen.

Maasto oli hienoa, mutta raskasta, koska juoksuvoimaa oltaisiin tarvittu kanervikossa. Hieman ryteikköä oli havaittavissa rastien 12-13 . Lyhyempikin matka olisi Mikalle kelvannut, mutta hyvä mieli jäi kisaviikonlopusta. Maasto oli sellaista mitä Mika odottikin.

– Eilisestä karsinnasta ja kankaanpääläislähtöisyydestä oli vain hieman etua, koska loppujen lopuksi tämän päivän kisassa ratkaisee suunnistajan kunto, sanoo Mika Loukkalahti.

Kankaanpääläiset



















Mika Loukkalahti (keskellä) kankaanpääläistuttujen ympäröimänä.

(Teksti & kuvat: Jonna Lindstedt klo 14.47)

Palkintojenjako alkoi vanhimmista sarjoista

Kilpailun vanhimmat osallistujat saivat ensimmäisinä kaulaansa SM-mitalit, sillä palkintojenjaot alkoivat sarjoista D80 ja H85. Vähitellen palkintojenjaossa siirrytään kohti nuorempia sarjoja.

D80-sarjan voittaja Jämsän Retki-Veikkojen Sole Nieminen kertoi kilpailun menneen hyvin, mistä kaulassa roikkuva SM-kultakin tietysti kertoo.

– Rastit löytyivät hyvin, ja rata oli hyvä, Sole Nieminen sanoi palkintojenjaon yhteydessä. – Vielä pitäisi syksyn aikana käydä keskimatkan ja yösuunnistuksen SM-kisoissa.

Kankaanpään Suunnistajien väessä on Sole Niemisellä paljon tuttuja, sillä veteraanien MM-kisamatkoilla on oltu monta kertaa samassa kuljetuksessa.

H85-sarjan voitti ensi vuoden SM-pitkien isäntäseuraa Raja-Karjalan Suunnistajia edustava Arvo Majoinen, joka kertoo matkan mennen tyydyttävästi, kun malttoi olla varovaisesti liikkeellä.

– Viimeistä edelliselle asti menin tosi tarkasti. Siitä olikin sitten jo ura maaliin. Hyvä maasto SM-kisoihin tämä oli, Majoinen totesi.

Arvo Majoinen muisteli olleensa samassa maastossa myös vuonna 1994 SM-viesteissä. Yhtään siitä ei kuitenkaan ollut maastossa höytyä. Ainoastaan pellonkulmassa tuolloin olleen viimeisen rastin paikka muistui mieleen.

D80


D80-sarjan kärkikolmikko Sole Nieminen (kesk.),
Hanna Nuoranne ja Saara Koivunen. Palkintoja
jakamassa Marjatta Vaara.

H85


H85-sarjassa mitalisteja olivat Arvo Majoinen (kesk.),
Kalevi Saari ja Veikko Majamäki.

SM-suunnistusten palkinnot jakavat Suomen Suunnistusliiton edustajana IOF:n hallituksen jäsen Timo Ritakallio, kilpailun suojelija eversti Markku Myllykangas ja järjestävän seuran puheenjohtaja Marjatta Vaara kilpailunjohtaja Olavi Rajalan avustamana.

Mitaleiden lisäksi sarjojen parhaat saavat kotiinviemisiksi paikallisia yritystuotteita, joihin on brodeerattu kilpailun tunnus muistuttamaan vielä käyttöhetkelläkin, mistä pyyhe tai tyyny alkujaan on ansaittu.

Palkintopyyhe


Palkintopyyhe.

(Teksti ja kuvat: Tuomas Väinä klo 14.43.)


Kuntosuunnistusten tulokset netissä

Lauantaina tarjolla olleisiin kuntosuunnistuksiin osallistui 74 suunnistajaa. Tulokset ja rastiväliajat ovat nyt netissä täällä.


Voiko tähän nyt olla tyytyväinen!

– Metsä yritti tappaa minut. Aina olin trikoistani kiinni, kertoi Hanna Kangasaho maalissa. Hannan mukaan suoritus oli aika huono.

– Välillä siellä pääsi kivasti eteenpäin. Tällä suorituksella ei taida päästä 10-15 sakkiin, kertoi Hanna.

– Ratana tämä oli hyvä ja jaksottelua oli sopivasta. Reitinvalintoja ei oikein ollut ja olisi pitänyt vain mennä suoraan. Olen vähän tällainen neiteilijä. Silloin kun muut menevät suoraan ja puskaan, minä jään lakkaamaan kynsiä, analysoi Hanna.

Kuitenkin Hanna totesi lopuksi, että harrastushan tämä on sillä tavalla ihan kivaa.

Hanna Kangasaho


(Teksti ja kuva: Jari Vaara klo 13.13.)


Reitinvalinnat eivät onnistuneet

Eija Sipponen D45-sarjassa ei ollut tyytyväinen omiin reitinvalintoihin.

– Kaksi huonoa ja tokavikalla pummi. Tyytyväinen olen silti. Tämä on neljäs kilpailu tällä kaudella, sanoi Sipponen.

– Vähän oli pöpelikköä ja tällä kunnolla olisi kiva suunnistaa vaikka niityllä, totesi Eija Sipponen lopuksi.

Eija Sipponen


(Teksti ja kuva: Jari Vaara klo 13.10.)


Tyytyväisiä olemme

Espoon Suunnan Ritva Mikkonen ja Leena Paatero olivat tyytyväisiä omaan suoritukseen SM-finaalissa.

– Vaativaa oli ja pienillä avokallioilla piti olla tarkkana, sanoi Mikkonen.

– Kartta oli hyvä, mutta mitään herkullista puistomaastoa se ei ollut, totesi Leena Paatero. Hieman ystävättäret olivat kartantekijän kanssa erimieltä aukkokuvauksesta jyrkänteen lähellä.

– Kokonaisuutena hieno päivä ja kaikki sujui hyvin, kertoivat Espoon Suunnan viestikaverukset.

Mikkonen ja Paatero


Ritva Mikkonen (vas.) ja Leena Paatero.

(Teksti ja kuva: Jari Vaara klo 13.05.)

Puhdas suoritus tavoitteena

Jaana Simonen Rajamäen Rykmentistä tavoitettiin lähtöviitoitukselta. Hän suunnistaa D40-sarjassa.

– Puhdasta suoritusta lähden tekemään ja tavoite on sinne 15 joukkoon. SM-kisat sinänsä eivät enää jännitä, ehkä silloin nuorempana. En ole tänä vuonna paljoa kilpaillut, sanoi Jaana Simonen. Menomatkan lähtöön hän hölköttelee ja keskittyy tulevaan.

– Kesän kisat ovat menneet kohtuullisesti. Yksi pummi tahtoo aina tulla kisaan ja se vie aikaa, kertoi Simonen. Kilpailukeskusta hän sanoin viihtyisäksi ja eilisen lauantain hän oli rentoutunut perheen kanssa Nokian kylpylässä.

Lähtöpaikalle

(Teksti: Jari Vaara, kuva: Tuomas Väinä klo 12.58.)


Kutsuvierastilaisuus kilpailukeskuksessa

Kankaanpään Suunnistajat järjestivät kutsuvieraille tilaisuuden kilpailukeskuksessa klo 12. Tilaisuuden tarkoituksena oli antaa kutsuvieraille lyhyt katsaus kilpailujen järjestämiseen. Tapahtumaa alusti kilpailunjohtaja Olavi Rajala.

Tapahtumassa paikalla olivat mm. tilan- ja maanomistajat, Raja-Karjalan Suunnistajat ry:n työryhmä, Länsi-Lavian Loiskeen johto sekä SataEdun, Tykistöprikaatin ja Vihreä Keiju-yrityksen edustajat. Paikalla olivat myös Kankaanpään Suunnistajien puheenjohtajat Marjatta Vaara (nykyinen) sekä aikaisemmat puheenjohtajat Raimo Hannukainen ja Mikko Loukkalahti.

Tapahtumassa seuran puheenjohtaja Marjatta Vaara toivotti kutsuvieraat tervetulleeksi Kankaanpäähän ja suunnistuksen SM-kilpailuihin. Kiitokset sai myös Suomen Suunnistusliitto, joka kilpailut antaessaan on osoittanut luottamusta Kankaanpään Suunnistajiin luotettavana kisajärjestäjänä. Kiitosta saivat myös maanomistajat sekä alueen yhteistyökumppanit.

Olavi Rajala antoi katsauksen SM-kilpailujen järjestelytoimintoihin. Kankaanpään Suunnistajat hakivat SM-kilpailuja vuonna 2007 ja syksyllä 2007 Suomen Suunnistusliitto myönsi kilpailut seuran järjestettäväksi.

Kartan valmistelu aloitettiin vuonna 2008 ja täydennettiin aina sulan maan aikana 2008-2010 välisenä aikana, jolloin keväällä 2010 kartta oli valmiina. Vuoden 2010 aikana alkoi ratamestarin työskentely ja kilpailuratojen suunnittelu.

Keväällä 2010 koottiin kilpailun johtoryhmä, jotka nimesivät eri sektoreille omat vastuuhenkilöt. Yhteensä kilpailun johtoryhmä on pitänyt noin 10 palaveria sektoreiden vastuuhenkilöiden kanssa. Kilpailukutsu julkaistiin toukokuussa 2010.

Itse kilpailukeskuksen rakentaminen aloitettiin noin viikko ennen kilpailuja. Kilpailunjohtaja Rajala totesikin, että 1200 kilpailijan suunnistuskilpailun toteuttamiseen tarvitaan yhteensä 110-130 toimitsijaa sekä 50 oppilaan tiivis yhteistyö.

Kutsuvieraat2
Kutsuvieraat1







Kutsuvierastapahtuman osallistujia.

(Teksti & kuvat: Jonna Lindstedt klo 13.00)


Hirvikärpäset suunnistajan niskassa

Hirvikärpänen, toiselta nimeltään hirven täikärpänen elää yleensä isäntäeläimen, hirven, karvapeitteessä ja imee verta ravinnokseen. Niiden runsain esiintyminen on elokuun puolivälin ja syyskuun lopun välillä, jolloin aikuiset hirvikärpäset kuoriutuvat koteloista. Hirvikärpänen on melko kömpelö lentäjä eikä se yleensä lennä kuin korkeintaan muutamia kymmeniä metrejä suoraviivaisesti hirveksi uskomaansa kohteeseen. Enimmäkseen se oleilee puiden ja kasvuston seassa odottaen, että potentiaalinen isäntäeläin tulee riittävän lentoetäisyyden päähän.

Kohdatessaan ihmisen hirvikärpänen yleensä erehtyy luulemaan tätä isäntäeläimekseen, koska se suunnistaa lähinnä lämpöaistinsa avulla suureen lämpimään kohteeseen. Lennettyään vaatteille, iholle tai hiuksiin hirvikärpänen saattaa pudottaa siipensä. Litteinä niistä on hankala saada otetta. Piileskelijöitä voi löytyä tukasta parin päivän ajan. Hirvikärpäset selviävät hengissä jopa saunomisesta. Ne yrittävät myös aterioida, mutta ihmisveri ei kelpaa niille eikä vähäistä puremaa yleensä havaitse.

Näpyt, joiden koko vaihtelee parista yli kymmeneen millimetriin, kestävät yleensä pari päivää, enimmillään viikkoja. Jos henkilö on herkistynyt puremille ja niistä on noussut näppyjä, voi kokeilla reseptittä saatavaa antibakteerista ainetta sisältävää hydrokortisonivoidetta. Antihistamiinitableteista on myös jonkin verran apua kutinaan.

Toimi näin hirvikärpäsen puremissa ja niiden ehkäisyssä
– Hirvikärpänen irtoaa kammalla tai pinsetillä.
– Jos iholle ilmaantuu kutiava, punoittava alue, älä raavi ihoa, ettei iho mene rikki ja tulehdu.
– Mikäli seurauksena on allerginen reaktio, hakeudu lääkärin hoitoon.

Hirvikärpänen

(Teksti: Jari Vaara klo 11.52.)


Kartta syntyi yhden kesän työnä

SM-suunnistusten kilpailukartta on Kankaanpään Suunnistajien oman kartoittajan Mauri Järvisen käsialaa. Kartoitustyön Mauri teki kesän 2008 aikana, mutta ajantasaistuksia on tehty aivan viime viikkoihin saakka.

– Päätös kisan anomisesta tehtiin keväällä 2007, ja samana syksynä saimme kisat. Seuraavana keväänä aloitin kartoitustyön Pro Orienteeringilta tilatun stereopohjamateriaalin perusteella. Maastotyöhön kului 300–400 tuntia, piirtämiseen kotona satakunta tuntia. Melkoinen talkoourakka, Mauri kertoo.

– Ajouria kuvatessa täytyy olla varovainen, sillä muutamassa vuodessa hyvinkin selkeä metsäkoneenjälki voi ruohottua täysin näkymättömiin. Samoin hakkuuaukeilla tapahtuu nopeasti muutoksia kasvillisuudessa, Mauri toteaa.

– Pari päivää ennen kartan dead linea minulle soitettiin, että joku oli maastossa liikkuessaan törmännyt kartassa näkymättömiin ajouriin. Lähdin ajelemaan autolla kaikki kartan metsäautotiet läpi, ja yhden reunasta lähti sitten pari uutta uraa, jotka olivat syntyneet, kun metsästä oli ajettu puita. Muutokset ehtivät vielä juuri ja juuri karttaan.

Kun varsinainen kartta oli valmis, työ siirtyi Lari Huuskon vastuulle. Hän saattoi kartan ulkoasullisesti painokuntoon ja teki muun muassa ratakatkot eli teki ratamerkintöihin aukot suunnistuksellisesti tärkeiden pisteiden kohdalle.

Mauri Järvisellä on lähes 40 vuoden kokemus suunnistuskarttojen tekemisestä Kankaanpään alueella. Ensimmäisen kerran hän oli kartoitushommissa kesällä 1973, kun Niinisalon Jukolan viestin (joka käytiin alkukesästä 1975) karttaa tehtiin Kankaanpään keskustaajaman ja Niinisalon välisellä alueella. Tuolloin pohjamateriaalina käytettiin vielä peruskarttaa.

Sen jälkeen Maurin tekemänä on syntynyt satoja neliökilometrejä suunnistuskarttaa Kankaanpään Suunnistajien käyttöön. Muutaman naapurikunnan puoleltakin hän on tehnyt muun muassa koulujen opetuskarttoja.

Kartoittaja


Joku tiedotuspuolen mies jutunteossa ja kartoittaja
lounastauolla.

(Teksti: Tuomas Väinä, kuva: Jari Vaara klo 11.36.)


Pertti Immanen tyytyväinen sunnuntaiaamun suoritukseen

Oriveden Ponnistuksen Pertti Immanen tuli maalileimaukseen toisena sunnuntaiaamun finaalissa. Pertti Immanen suunnistaa H60-sarjassa.

– Eilen ykkösrastia ei löytynyt ja tuli hylkäys. Tuli hätiköityä liikaa ja suunnistus ei onnistunut. En, tiedä, olisinko päässyt A-finaaliin, analysoi Immanen. Tänään Pertti Immanen lupasi ottaa rauhallisemmin ja suunnistus onnistui paremmin.

– Illalla mietin, pitäisikö lähteä B-finaaliin ollenkaan. Hyvä, että lähdin. Hyvin löytyi ja maasto ja kartta ja rata olivat hyvät. Kilpailujärjestelyt ovat toimineet hyvin ja on ollut hienot kisat, totesi Immanen lopuksi.

Pertti Immanen

Pertti Immanen.

(Teksti ja kuva: Jari Vaara klo 11.32.)


Aamukahvit seuran puheenjohtajan kanssa

Median edustajalla oli etuoikeus juoda aamukahvit Kankaanpään Suunnistajien puheenjohtajan Marjatta Vaaran kanssa ja aamuauringosta nautiskellen kysellä tuoreimmat kisatunnelmat.

Marjatta Vaara, miltä SM-kisojen kisatunnelma on tuntunut?
Onhan tämä maisema ja miljöö valloittava. Nämä puitteet antavat SM-kilpailulle arvoisensa tunnelman. Parhaana näkisin kilpailun seuraamismahdollisuuden, koska katsojan on helppo seurata kilpailun etenemistä ja viimeisen rastin tapahtumia samalla kisakuulutuksesta nauttien. Lisäksi aurinkoinen sää on suosinut niin kisajärjestelijöitä kuin suunnistajiakin.

Lisäksi on ollut hienoa nähdä, miten innostunut talkooväki on ollut mukana toteuttamassa tätä kilpailuja. Lisäbonuksena voisi pitää 1200 kilpailijan osallistumista, joka on aivan mahtava osallistujamäärä.

Mitä odotat tältä päivältä?
Hyvin sujuvaa suunnistuskilpailua. Toivon, että näemme tänään hyviä suorituksia ja täten tyytyväisiä kilpailijoita. Tärkeää olisi, että jokainen kilpailuun osallistunut poistuisi kisapaikalta tyytyväisin mielin eli kilpailun järjestelyt ja kisatunnelma ovat kompensoineet mahdolliset pienet virheet omassa suorituksessa. Hyvä loppufiilis kisoista antaisi kilpailijalle tsemppiä jatkaa tämän hienon lajin parissa.

Olemme kisajärjestäjänä ajatelleet, että kaikki kilpailijat ovat meidän vieraitamme ja meidän tehtävä on vastata heidän vaatimuksiinsa parhaalla mahdollisella tavalla. Haluamme pitää vieraistamme hyvää huolta, jotta kaikille jäisi hyvä muisto näistä SM-kisoista.

Itse nautin kilpailun seuraamisesta todella paljon. Tämä on erittäin sosiaalinen tapahtuma, jossa tapaa tuttuja sekä oman sarjan suunnistajia. Heidän kanssaan voi vaihtaa kuulumisia suorituksesta; kartasta, radasta ja niistä mahdollisista virheistä. Lisäksi kilpailujen järjestäminen antaa perspektiiviä nähdä kilpailu myös siltä toiselta puolelta, jolloin ollessaan itse kilpailijana osaa arvostaa järjestäjien tekemää työtä ja panosta. Hyvin järjestyt kilpailut ovat monen asian summa, jokaiselle täytyy pystyä tarjoamaan parasta mahdollista palvelua, joten kun tämän kokee joskus itse, osaa myös muiden kisajärjestäjien panosta arvostaa.

Onko kilpailijoiden joukossa ketään kenen suoritusta odotat tänään erityisellä mielenkiinnolla?
Tietenkin toivon, että joku kankaanpääläislähtöinen suunnistaja onnistuisi tämän päivän kilpailussa hyvin. Olisi hienoa nähdä paikallisille kisajärjestäjillekin tuttuja suunnistajia palkintopallilla. Eilisten tulosten perusteella erityisesti odotan Loukkalahden Markon suoritusta H40 sarjassa.

Kilpailuun on kutsuttu myös kutsuvieraita, kertoisitko heistä hieman?
Kutsuvieraita on yhteensä noin 30 henkilöä, joista osa on kilpailussakin olevia suunnistajia. Kutsuvieraisiin luetaan Suomen Suunnistusliiton edustajat, maanomistajat sekä suurimmat tukijat.
Jo toisen kerran olemme saaneet järjestää kilpailut tällä samaisella paikalla. Tämä kertoo omalta osaltaan lajin arvostuksesta ja maanomistajien tuesta hienoa lajiamme kohtaan. Lisäksi nämä suunnistuskilpailut ovat Suomen Suunnistusliitto meille antanut, joten uskon aikaisempien hyvin järjestettyjen kilpailujen tukeneen näiden kilpailujen saantia.

Meillä on myös monipuolinen ja lahjakas seura- ja talkoohenkilöstö, jossa jokaisella on oma vastuualueensa ja jota toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Mielestäni tätä erityisen tärkeää ryhmää voisi pitää eräänlaisena kutsuvierasjoukkona.

Lisäksi tärkeä kutsuvierasryhmä on Raja-Karjalan Suunnistajat seuran työryhmä, jotka järjestävät nämä kilpailut ensi vuonna. Seurayhteistyön avulla molemmat saavat uutta oppia ja rakentavaa palautetta kilpailujen järjestämisestä. Kaikkien näiden kommenttien perusteella voimme parantaa tulevien kilpailujen kisajärjestelyitä.

Marjatta Vaara

Kankaanpään Suunnistajat ry:n puheenjohtaja Marjatta Vaara.

(Teksti ja kuva: Jonna Lindstedt klo 11.11.)

Ensimmäinen maaliintulija – vaan ei ensimmäinen lähtijä

Sunnuntaipäivän ensimmäinen maaliintulija oli H60B-sarjassa suunnistanut Rasti-Lukon Heikki Varjonen. Vaikka Varjonen saapuikin maaliin ensimmäisenä, hän ei ollut kilpailun ensimmäinen lähtijä.

– Jonkun sitten matkalla ohitinkin, vaikka en kyllä ketään nähnyt, Varjonen naurahtaa maalissa.

– Kolmatta rastia lukuun ottamatta oli puhdas suoritus. Haasteellinen rata oli. Hyvä ilma oli juosta.

Lauantain karsintakisasta Varjoselle tuli sunnuntaiksi B-finaalipaikka, koska hän otti lähtöpaikalla vahingossa väärän sarjan kartan. Sen verran mukavaa suunnistettavaa lauantain kisa kuitenkin tarjosi, että sunnuntain B-finaaliinkin hän lähti mukaan. Luonnollisesti jonkin verran poisjääntejä on tapahtunut.

Maalissa Heikki Varjonen pääsi heti ratamestari Reijo Mäkilän sekä metsässä koejuoksina käyneen (ja kisapäivänä tulostaulua hoitavan) Tauno Asukkaan puheille. Reijoa kiinnosti kilpailijan kokemus kokonaisuudessaan, Tauno puolestaan halusi kuulla, miten alkupään rastit olivat löytyneet – ne kun olivat hänelle itselleen tuottaneet päänvaivaa.

Heikki Varjonen

Heikki Varjonen.

(Teksti ja kuva: Tuomas Väinä klo 10.43.)


Suunnistus sotilaan tärkeä perustaito

SM-suunnistusten suojelija on Kankaanpään Niinisalossa sijaitsevan Tykistöprikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas. Yhteistyö Tykistöprikaatin ja Kankaanpään Suunnistajien välillä on perinteisesti ollut vahvaa, ja onhan suunnistus jokaiselle sotilaalle tärkeä perustaito.

– Joka vuosi Tykistöprikaatissa 1600 varusmiestä saa kosketuksen suunnistukseen, ja kenties heille jollekulle siitä syttyy suunnistuskipinä, eversti Myllykangas toteaa.

– Pelkkiin teknisiin tietoihin ei voi nykysodankäynnissäkään täysin luottaa. Sotilaan tulee ymmärtää paikkatieto ja sen merkitys. Tykistössä karttojen kanssa ollaan tekemisissä valmisteluvaiheesta alkaen, ja toki kaikissa muissakin aselajeissa suunnistustaitoa tarvitaan, hän jatkaa.

SM-kisojen järjestelyt näyttävät suojelijan silmin oikein onnistuneilta. Järjestäjät ovat tehneet hyvää työtä, väkeä on paljon ja sääkin suosii.

– Tällaisissa tapahtumissa näkyminen on osa lähialueyhteistyötä, joka on meille tärkeää. Vaikkapa suunnistuskilpailupaikalla voi syntyä kontakteja paikallisten kanssa. Liikumme toiminnassamme joskus myös yksityisten mailla, joten on hyvä, että meidät tavoittaa myös tällä tavoin.

Parin viikon kuluttua Laviassa järjestetään sotilaiden SM-suunnistukset, jotka täydentävät tämän syksyn yhteistyökuvion. Tämän viikonlopun SM-kisoihin Kankaanpään Suunnistajat ovat saaneet käyttöönsä puolustusvoimien kalustoa. Vastaavasti sotilaiden kisojen kilpailuteknisessä toteutuksessa käytetään KanSun asiantuntemusta.

Sotilaiden SM-kisaan odotetaan noin 200–300 suunnistajaa – sekä puolustusvoimien henkilökuntaa että varusmiehiä. Ohjelmassa on partiokilpailu ja henkilökohtainen kilpailu. Kilpailu käydään varsin lähellä tämänviikonloppuista kilpailupaikkaa mutta kuitenkin eri kartalla.

Suojelija


SM-suunnistusten suojelija, Tykistöprikaatin komentaja
eversti Markku Myllykangas kilpailunjohtaja Olavi
Rajalan seurassa.

(Teksti ja kuva: Tuomas Väinä klo 10.28.)


Kuvia luvassa

Kankaanpääläinen valokuvaaja Juha Levonen kuvaa tänään sunnuntaina SM-suunnistuksia sekä maastossa että kilpailukeskuksessa. Juhan tunnetusti laadukkaita kuvia tulee päivän aikana nettiin näkyville.

Kuvat julkaistaan Juha Levosen omilla sivuilla SM-suunnistuskansiossa, joka linkitetään järjestäjien kisasivuille.

KUVIIN PÄÄSET TÄSTÄ

(Teksti: Tuomas Väinä klo 9.34.)

Toinen kilpailupäivä käynnistyi

SM-suunnistusten toinen kilpailupäivä on alkanut Lavian Ruojärvenkulmalla komeassa auringonpaisteessa. Ensimmäiset suunnistajat lähtivät matkaan tasan klo 9, jolloin B-finaalisarjojen lähdöt alkoivat.

A-finaalien vuoro on pari tuntia myöhemmin, ja lähdöt jatkuvat lähes kahteen asti iltapäivällä. Ensimmäiset sarjojen voittajat alkavat olla selvillä jo puolen päivän maissa, viimeiset kolmen aikoihin iltapäivällä.

(Teksti: Tuomas Väinä klo 9.20.)